Kestääkö kantti – ja miten vahvistaa resilienssiä?

Näiden käyttäytymisessä ja erityisesti vuorovaikutuksessa esiin tulevien piirteiden taustalla vaikuttavat perustavat psykologiset ominaisuudet kuten hyvä stressinsietokyky ja matala ahdistumisalttius, vahva itseluottamus sekä ulospäinsuuntautuneisuus ja dominanssi, mikä tarkoittaa pyrkimystä johtaa, vaikuttaa ja ottaa vastuuta.

17.11.2020

Useimmat meistä ovat viime vuosina törmänneet toistuvasti resilienssin termiin. Mitä käsite tarkoittaa ja millaisiin yksilön ominaisuuksiin termi viittaa?

Alunperin fyysiikkatieteen termi resilienssi viittaa materiaalin kykyyn absorboida siihen kohdistuvaa energiaa, mukautua elastisesti ja edelleen palautua joustavasti. Analogia psyykkiseen resilienssiin on varsin osuva. Käsityksemme ihmisestä onkin ehkä muuttumassa tieteen kehityksen myötä teknisemmäksi ja rationaalisemmaksi.

Resilienssi psyykkisenä voimavarana tarkoittaa, että yksilö kykenee toimimaan kuormittavissa olosuhteissa ilman, että toiminnan laatu olennaisesti alenee. Myös psykologiassa resilienssin käsite kattaa ajatuksen, että yksilö palautuu ja toipuu kuormituksesta, aivan kuin materiaali, johon on kohdistunut ulkoisia voimia. Usein käsitteeseen liitetään myös ajatus oppimisesta: että yksilö olisi tulevaisuudessa valmiimpi ja vahvempi kohtaamaan samankaltaisia kuormitustekijöitä.

Puutteellinen tai tilanteessa riittämätön resilienssi tarkoittaa, että yksilö ei samassa mitassa kykene suoriutumaan tehtävistä kuin resilientti henkilö. Jos seuraa fysikaalista metaforaa liian orjallisesti, on helppoa virheellisesti olettaa, että vähemmän resilientti henkilö olisi hauras tai heikko.

Joissakin tehtävissä liiallinen stressinsietokyky voi olla hyvin epäsuotuisa, jos se näyttäytyy vähäisenä reagointiherkkyytenä muiden ihmisten käyttäytymiseen, tunteisiin ja ongelmiin. Yleisemminkin – jos jotkin ominaisuutemme ovat äärimmäisen vahvoja, kyky hyödyntää joitakin muita valmiuksia saattaa heiketä.

Monissa taidealojen tehtävissä on hyödyllistä, mikäli yksilö pääsee lumoutuneeseen, haltioituneeseen ja jopa ekstaattiseen mielentilaan. Tämä lienee itsestään selvä työn vaatimus taiteen tekijöille ja tulkitsijoille, näyttämötaiteilijoille, dramaturgeille ja muusikoille.

Toisaalta vastaavanlainen taipumus hyvin vahvana tai hallitsemattomana vaikkapa sukeltajalla, sotilaspilotilla tai erikoisjoukkojen operaattorilla ei ennusta menestymistä – mutta voi johtaa työtehtävissä menehtymiseen. Jälkimmäisissä ammateissa on välttämätöntä kyetä ylläpitämään tarkkaavuutta, fokusoimaan, estämään mielen vaeltelu siten, että mieli ei absorboi yksittäistä vahvaa havaintoa tai elämystä liian voimakkaasti.

Jossain määrin analogisesti, hyvää stressinhallintaa vaaditaan tavallisissa toimistoympäristöissä toimivilta ammattilaisilta vastuullisissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä, joissa fyysisten uhkien ja riskien sijasta kohdataan ja käsitellään esimerkiksi taloudellisia arvoja tai joudutaan tekemään toisinaan hyvin vähäiseen informaatioon perustuvia päätöksiä.

Päätöksenteko paineen alla

Useimpien työtehtävissä tavalliset stressin ja kuormituksen aiheuttajat syntyvät mielellisten prosessien tuloksena, ja vain pieni osa niistä edustaa oikeasti elämää ja selviytymistä uhkaavia ulkoisia vaaratekijöitä. Yleisistä kuormitustekijöistä tunnistamme helposti nykyiselle työelämälle tyypilliset vahvistuvat odotukset, jotka kytkeytyvät kasvaviin tuottavuus- ja tehokkuusvaatimuksiin.

Useimmat hyötyvät stressinhallinnan ja palautumiskykynsä vahvistamisesta – paitsi vaativassa työssä menestyäkseen – myös laajemmin voidakseen viettää antoisaa ja rikasta elämää työajan ulkopuolella.

Ominaisuuteemme eivät ole kiveen hakattuja.

Voimme muuttua läpi elämän ja kehittää valmiuksiamme – myös stressinhallintaa!

Painelaari-valmennukset tarjoavat eri alojen toimijoille käytännöllisiä keinoja vahvistaa stressinhallintaa ja hyödyllisiä palautumismenetelmiä – unohtamatta valmistautumista kuormittavien tilanteiden reaaliaikaiseen kohtaamiseen.

Saatat pitää myös näistä …